Eilen lähdin illalla R:n mukaan kun tämä lauloi. Koko illan istuimme selvinpäin molemmat, vain pepsiä juoden. Oli hurjan hauskaa. Siellä on oikeasti paljon hauskempaa selvinpäin kuin humalassa. Vaikken usein humalassa olekaan. Ja silloin kun olen, en koskaan ole suostunut menemään laulamaan, vaikka R on minua yrittänyt innostaa siihen. Eilen lauloin ensimmäisen kerran. Ja se oli hienoa. Tärisin jälkeenpäin hyvän aikaa, mutta minä tein sen. Siitä onnittelin itseäni hiljaa mielessäni. Vaikken ehkä enää koskaan sitä tee, mutta olen ainakin kerran kokeillut. R sanoi sen menneen hienosti ja että minulla on hyvä ääni, mutta hän nyt on puolueellinen kun on veljeni. Omasta mielestäni en osaa laulaa ollenkaan. Annan R:n olla tästäkin lähtien meidän perheen "Stara".

Ulkona sataa. Vihdoinkin. Suunnittelen pientä kävelyretkeä ennen kuin syvennyn R:ltä lainaamiini kahteen elokuvaan. Kummankaan nimeä en muista tähän hätään enkä jaksa hyllystä niitä nyt vielä etsiä, mutta kauhukuvia ovat molemmat. Rakastan kauhukuvia. Tosin jos niissä on liikaa verta, jätän kesken. Yleensä. Oikeastaan rakastan kaikenlaisia elokuvia. Teatterissa en ole käynyt vuosikausiin mitään katsomassa, mutta vuokraan ja ostan mielelläni omaksi jos löydän tarpeeksi halvalla jotain mielenkiintoista. Telkkarista katson mieluiten jotain hömppäsarjoja, niitä mitä useat ihmiset inhoavat, kuten Kauniit ja rohkeat, Emmerdale sekä Salatut elämät. Juuri muuta en sieltä katso ja noitakin vain silloin jos haluan puuduttaa aivoni niin ettei tarvitse ajatella mitään. Joskus on mukava tehdä niinkin.

Mutta nyt taidan pukea ulkoiluvaatteet päälle ja lähteä sateeseen. Ihanaa.