Tänään en lähtenyt ulkoilemaan, vaikka sää oli hieno ja teki mieli pyöräilemään. Vaan kun polvi alkoi oikutella päivällä ja sitä samaa on jatkunut koko päivän, käveleminenkin vaikeaa. Astuttava varovasti. Joten päätin antaa itselleni lepopäivän ja vain lukea ja olla. Jospa se siitä yön aikana hellittäisi.

Huomiselle onkin tekemistä heti aamusta, R alkaa pian tehdä muuttoa ja hänen ollessaan koulussa I lupasi hakea joitain papereita valmiiksi kelasta, mutta kun epäröi osaako ottaa oikeat paperit niin lupasin lähteä mukaan. I:n kanssa on mukava kahdestaan lähteä liikenteeseen, ilman mitään hössötyksiä. Kumpikaan kun ei välitä hössötyksistä. Emme ole kuitenkaan aikoihin olleet kahden liikkeellä, joten ihan piristävää välillä tehdä niin. Vaikka se tarkoittaakin aikaista aamuherätystä. Käskin hänen soittaa jos minua ei ala kuulua, en luota puhelimeni herätyskelloon. En yleensä siihen herää.

Toivottavasti nyt herään.